sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Dreaming of a white but not Christmas

Elämässä tulee (toivottavasti) vain yksi mahdollisuus pukeutua kokovalkoiseen prinsessamekkoon. Aion toki ottaa tästä tilaisuudesta kaiken irti mutta toisaalta hirvittää ajatella, että iskisin yhden päivän käytössä olevaan kolttuun kiinni tuhansia euroja. Elättelen erityisesti toivoa siitä, että sattuisin löytämään silmääni miellyttävän prinsessaunelman jostain käytettynä. (Saa vinkata jos kaapistasi löytyy noin kokoa 38 oleva kolttu vailla uutta omistajaa!)
 
Minkälaisesta puvusta sitten haaveilen? Pienillä hihoilla tai dekolteen peittävällä pitsillä sekä sweetheart-pääntiellä varustetusta A-linjaisesta tylliunelmasta, jossa voi hyvin olla tai olla olematta strassivyö. Ehdoton kammotukseni on merenneitohelma, sillä takapuoleni on riittävän leveä jo valmiiksi enkä todellakaan toivo sitä korostettavan yhtään enempää.
 
Kuva
Kuva
Kuva
Toisaalta käytyäni sovittamassa pukuja parissa liikkeessä ajatukset ovat hiukan muuttuneet alkuperäisistä unelmista. Ehkä puvussa voisi sittenkin olla jonkinlainen leveähkö vyö (sanotaanko sitä smokkivyöksi?) tai vyötärö voisi olla tiputettu.


Kuva
Kuva
Kuva
Jälkimmäisessä puvussa on ehdottomasti liikaa blingiä mutta malli on ihana. Huomasin tosin pukuja sovittaessani, että vaikka malli olisi kuinka ihana tahansa, jos kimalletta on liikaa mekko tuskin pääsee jatkoon siitä huolimatta, että se olisi mahdollista tilata ilman paljetteja.
 
Olen menossa kaasoni mukaan iltapuvun lyhennykseen ja ajattelin samalla tutkailla kyseisen liikkeen hääpukuvalikoimaa. Lisäksi varasin ensi viikonlopuksi myös ajan Stockmannille pukujen sovitukseen. Stockan edustamia merkkejä ovat ainakin Pronovias, Ladybird sekä Lilly, joista erityisesti viimeisen muutamaan malliin olen kovin ihastunut. Edellisistä kuvista varmaan muuten huomaa, että Mori Lee on aika lähellä sydäntäni mutta en uskalla edes sovittaa kyseisen merkin pukuja, sillä budjetti todennäköisesti räjähtäisi käsiin, jos menisin rakastumaan sellaiseen.
 
Onneksi en ole puvun kanssa ihan tyhjän päällä ja minulla on jo mielessä kolme mahdollista vaihtoehtoa. Harmi vain, että siinä on kaksi liikaa. ;)
 
Nytpä siirryn mekkounelmista zombie-viihteen pariin ja pistän Walking Deadin pyörimään. Mukavaa sunnuntaita!

4 kommenttia:

  1. Upeita unelmapukuja sinulla. Kyllä sen omansa sitten tunnistaa, kun sen päälleen saa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sitä minäkin kovasti toivon! Täytyy ehkä seuraavalla sovituskerralla ottaa mukaan myös joku villi kortti, jos se unelmapuku olisi sittenkin ihan jotain muut kuin olen kuvitellut.

      Poista
  2. Ai että, ihania nuo kaikki hihalliset! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään myös niistä valtavasti! Nyöreillä ja piilokuminauhalla myös olkaimettoman puvun saa toki pysymään tukevasti päällä mutta jostain syystä pelkään, että vilautusriski on liian suuri. Jos se unelmien puku sitten lopulta paljastuu olkaimettomaksi niin eipä auta kuin ottaa riski. ;)

      Poista

Mitäs sulla on mielessä? :)