keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Sinne meni!

Kutsut nimittäin.



Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin saimme kutsut postitettua jo muutama viikko sitten. Pakko sanoa, että enpä olisi ikinä uskonut, että niinkin simppeliltä tuntuva asia kuin kutsut osoittautuivat lopulta ainakin toistaiseksi koko hääprojektin kinkkisimmäksi asiaksi.
 
Selailin varmasti tunteja eri kutsukorttifirmojen valmismalleja ja siinä vaiheessa kun tajusin, ettei sieltä löydy mieleistä alkoi olla jo vähän hoppu. Fiksu morsian olisi tässä vaiheessa pistänyt vauhdilla viestiä mahdollisimman monelle graafiselle suunnittelijalle ja teetättänyt kutsut ammattilaisella. Budjetin lisäpaisuttelu ei kuitenkaan houkutellut - ja sitä paitsi eihän nyt yksien kutsujen väkertäminen nyt niin vaikeaa voi olla?
 
Voi pojat!
 
Rehellisesti sanottuna nyhräsin gimpin parissa varmasti yli kymmenen tuntia ja vaikka lopputulokseen olenkin ihan tyytyväinen, hinkattavaa olisi vielä jäänyt. En ollut kyseistä ohjelmaa aiemmin käyttänyt, joten siihen totuttelu söi toki oman aikansa mutta suurin osa työstä oli ihan rehellistä hinkkaamista, josta ammatti-ihminen olisi varmasti selvinnyt tunnissa tai parissa. Suosittelen siis ehdottomasti harkitsemaan tarkoin hääkutsu-designeriksi alkamista, etenkin jos kuvankäsittelytaidot ovat luokkaa vasta-alkaja.
 
Mitä sillä tuntien näpräämisellä sitten sai aikaan? Verta, hikeä ja kyyneliä sekä ihan ok kutsun ja hääinfon, vaikka itse sanonkin!
 
Ite tein, sain mitä sain. Ihan en vielä ole pistämässä bisnestä pystyyn mutta ehkä näillä muutaman vieraan saa houkuteltua juhlimaan.

Vastauksia on jo tipahdellut ihan mukavasti ja onpa muutama kutsun saanut kehunut jopa itse kutsukorttia. Suosittelen muuten ehdottomasti tekemään hääinfosta myös englannin kielisen version, jos kutsuttavien joukossa on pariskuntia, joista toinen ei osaa suomea. Saatiin nimittäin erityisesti kiitosta kyseisen asian huomioimisesta.
 
Seuraava nysväysurakka olisikin sitten väkertää kasaan paikkakortit, menut ym. häiden paperitavarat. Onneksi olen parhaillaan lomalla, joten voin hyvällä omalla tunnolla hääjärjestellä vaikka 24/7 seuraavat pari viikkoa!
 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kukkapalaveri floristin kanssa

Onnistuinpa sitten melkein kukkakälläämään itseni. Olin iloisesti jättänyt merkitsemättä kalenteriin tammikuussa häämessuilla sovitun tapaamisen floristin kanssa. Onneksi jonkinlainen pieni muistikuva asiasta oli jäänyt jonnekin takaraivoon ja tajusin alkaa ajoissa kaivella papereitani. Olin tietenkin jo alkuperäisen ajan päälle ehtinyt buukata muuta, mutta kukkakauppa ansaitsi ensimmäiset isot pisteet siitä, että palaverin siirtäminen sujui ongelmitta. 

Kuten aiemmin totesin, olen ihan totaalinen rähmäkäpälä kukkien kanssa. Yritä siinä sitten selittää floristille, mitä haluat kun kukkien nimistä ei ole mitään hajua ja Pinteres-appi puhelimessa ei suostu yhteistyöhön. Ihme kyllä, viesti meni läpi ja päästiin hyvin nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, mitä haen. Floristi totesi jo alussa, että ruusun sijasta neilikan tekstuuri sopii ehkä paremmin yhteen harsokukan kanssa, mikä on kyllä ihan totta. Etenkin kun hakusessa on sellainen vähän rento ja boheemi tunnelma eikä mikään pönötysmeininki. 

Piti tietenkin sitten napata mukaan pari neilikkaa ja pari oksaa harsokukkaa ihaan vaan blogikuvitusta varten. ;)




Verinen, tikattu mies ja hempeät kontrastikukat. Sulho kolaroi pyörällä ja nyt jännitetään miltä korva näyttää häihin mennessä. Onneksi hiuksia riittää, jotenn niillä voi sitten piilotella ruttuja.

En kovasta googlen ja pinterestin rämppäämisestä huolimatta vielä onnistunut löytämään juuri toiveideni mukaista kimppua. Vähän harmillista, että kukkakaupassa ei ollut mahdollisuutta nähdä minkälaisia puskia he ovat morsiammille tehneet. Tavallaan ymmärrän perustelun, että kimput ovat aina henkilökohtaisia mutta kyllä se silti tuntuu vähän siltä, että ostan tässä sian säkissä. Mitäs jos neilikat ovat väärän värisiä, kimpuun on laitettu jotain, mitä en halua tai se on muuten vain vääränlainen? Kimppua olisi ilmeisesti hyvä käydä katsomassa häitä edeltävänä päivänä mutta vähän epäilyttää, saako sille enää tehtyä siinä vaiheessa mitään ihmeitä. Näköjään näistä kimppuhommistakin saa aika nopeasti kehitettyä uuden hääneuroosin...

Olen nyt tässä tuijotellut noita kukkia ja hyvältähän ne näyttävät mutta jostain syystä tuntuu siltä, että häissä pitäisi kuitenkin olla ruusuja. Kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä, onko tuo harso+neilikka -yhdistelmä liian arkinen?