Onpas ollut hoppu! Huomaa, että vuoden loppu lähestyy, sillä työt kasaantuvat ja vapaa-aikakin on täynnä kaikenmaailman pippaloita. Ei tässä ole ehtinyt edes blogiin kirjoittelemaan. Juttua kyllä olisi, sillä viikon sisään on ehtinyt pikkujoulujen ja itsenäisyyspäivätanssien lisäksi tapahtua kaikenlaista häihinkin liittyvää.
Itsenäisen Suomen juhlimisen (tanssit Casinolla, fab! :D) lisäksi viime viikonlopun ohjelmassa oli myös hieman jännitystä. Olimme nimittäin kutsuneet vanhempamme ja sisaruksemme luoksemme "pikkujouluihin". Todellisuudessahan tarkoituksena oli kertoa vihdoin ja viimein hääaikeistamme, iik! Olin sen verran jännittynyt, etten edes saanut kuvia napsittua valtavasta ruokavuorestamme.
Paljastin uutiset viikonloppuna myös kahdelle kolmesta kaasostani, jotka peloistani huolimatta molemmat suostuivat hommaan. Pelkäsin myös, että joudun suostuttelemaan molempia lupaamalla, ettei askartelusessioihin tarvitse osallistua mutta molemmat lupautuivat vähintään henkiseksi tueksi mukaan väkertämään. Ihanat kaasot! <3
Nyt kun kaikki tärkeimmät (ja oikeastaan kaikki muutkin, kiitos naamakirjan) tietävät häistä voin hyvällä omalla tunnolla alkaa esiintyä täälläkin ihan omalla naamalla ja nimellä, jee! Täällä kirjoittelee siis Noora, 27-vuotias jatko-opiskelija. Paria vuotta vanhempi Sulho, Tapani, lähti tänä syksynä takaisin kuluttamaan koulun penkkiä maisteritutkinto tavoitteena. Naputtelen meistä vielä erikseen ihan oman postauksen, sillä mikäs sen mukavampaa kuin itsestään puhuminen, heh-heh.
Olen myös aloittanut puvun metsästämisen ihan käytännössä ja käynyt sekä Lovebirdsissä että Zazabellassa ihan kokeilemassa valkoisia unelmia. The mekkoa ei ehkä vielä löytynyt mutta etenkin jälkimmäisessä oli useampi oikein hyvä kandidaatti. Näistäkin vielä lissää myöhemmin.
Niin paljon kirjoitettavaa, niin vähän aikaa! Onneksi kohta on jo joulu (ai niin siihenkin pitäisi jotenkin valmistautua...) ja voin keskittyä ihan täysipäiväisesti syömään nukkumaan bloggaamaan!
