Häähirviöstä keksimonsteriksi

Olen ihan uskomattoman perso makealle. Voi siis kuulostaa vähän jännältä, että häämuodikas karkkibuffet ei jotenkin tunnun omalta jutulta. Jos juhlimassa olisi myös paljon lapsia voisi se olla ihan hauska ohjelmanumero mutta aikuisten juhliin en sellaista halua. Drinkkibuffet sen sijaan...

Ihan pelkällä hääkakulla ei kuitenkaan tämän morsiamen makeanhimoa sammuteta. Aiemmat macarons-kokeiluni olivat sen verran kamala kokemus, että olen puoliksi jo luovuttanut sen suhteen, että väsäisin niitä itse. Voi siis olla, että budjettisyistä joudun luopumaan noista ranskanherkuista. Mutta mitäpä niiden tilalle?

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Omista jauhosormistani ei olisi tällaisia väkertämään ja veikkaan, että tilaaminen käy lopulta yhtä kalliiksi kuin macaronsit mutta onhan nää aika hempeitä!

Mitäpä muut morsiot olette ajatelleet laittaa kakun kylkeen? Lusikkaleivät, kaneliässät tai hannatädit ei oikein inspaa ainakaan tätä keksimonsteria.

Häämenua maistelemassa

Pitopalvelua valkatessamme yksi päätökseemme vaikuttaneista tekijöistä oli Ateriaxin tarjoama mahdollisuus päästä etukäteen maistelemaan heidän häämenunsa läpi. Näitä tilaisuuksia järjestetään ilmeisesti pari kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. En tiedä kuinka yleistä tämä on mutta ainakaan alun perin catering-kilpailutusta tehdessäni muut firmat eivät suoraan tarjonneet mahdollisuutta maisteluun.

Viimeisin maistelutilaisuus järjestettiin helatorstain aattona Ateriaxin omassa juhlatilassa Nurmijärvellä/Rajamäellä/jonkun järven (vai lammen?) rannalla. Satuin sivukorvalla kuulemaan toisen pariskunnan keskustelua henkilökunnan kanssa ja jos ymmärsin oikein niin tilassa on myös yöpymismahdollisuus. Paatuneena kaupunkilaisena en ihan niin pusikossa halua juhliamme juhlia mutta jos järvi-/metsämaisema miellyttää niin mikä jottei!

 

Entäs se ruoka sitten? Olin aiemmin lukenut kommentteja sekä puolesta että vastaan. Erityisesti alkupalat olivat keränneet yläpeukkuja ja voin hyvillä mielin yhtyä samaan joukkoon. En yleensä pidä graavilohesta mutta sen kanssa tarjottu konjakkismetana oli ihan käsittämättömän hyvää. Sulho puolestaan tykästyi erityisesti chili-inkiväärimarinoituihin mereneläviin. Toisaalta, kuten vähän osasin lukemani perusteella ounastella, pääruokavaihtoehdot eli karitsanpaisti, vuohenjuustobroileri ja nieriä rapukastikkeella eivät sykähdyttäneet erityisemmin, vaikka ihan hyviä olivatkin.  Jälleen sivukorvalla kuultuna esimerkiksi karitsa olisi halutessa mahdollista vaihtaa naudanlihaan, mistä erityisplussa.

 

Maistelussa oli myös kaksi hääkakkuvaihtoehtoa, joista toinen oli lime-passionjuustokakku ja toinen jo kertaalleen testattu vadelma-valkosuklaakakku. Ilokseni kakkuversio tuosta vadelma-valkosuklaasta ei ollut läheskään niin ällömakea kuin aiemmin syömäni leivos. Voi olla, että joudumme vielä käymään kakkuretkellä (voi harmi!) mutta olen melko varma siitä, että tämä oli tällä selvä.

 

Kaiken kaikkiaan häämenu-tastingista jäi oikein hyvät fiilikset. Ruoka oli hyvää ja jo aiemmin firmasta saamani kaikki onnistuu -asiakaspalveluasenne sai vielä lisävahvistusta. Yksi stressinaihe siis vähemmän, jes! Vielä kun saisi ne hemmetin macaronsit onnistumaan niin ruokapulmat olisi ratkaistu...

Pukuhuolesi kaikki heitä

Miten voikaan yksi mekko tehdä naisen näin onnelliseksi? Pääsin eilen vihdoin ja viimein sovittamaan sitä ainutta oikeaa ihan oikeassa koossa ja sehän istui kuin hansikas. Töpöjalkojani varten sitä pitää toki lyhentää ja liikkumisen helpottamiseksi helmaan tehdä nostot mutta muita muokkauksia ei tarvita.  

 

About ainoa julkaisukelpoinen kuva sovituksesta sulhovaaran takia ja tietekin armottoman derppailun ohella näyttää siltä, että olisin about alasti. Nice!

Huomaa muuten tuosta kuvasta aika hyvin, että kärsin ihan järkyttävästä bad hair daysta. Note to self: varaa aika kampaajalle asap!

Samalla reissulla käytiin myös sovittamassa pukua tai siis shakettia Sulholle ja tällä kertaa liikkeestä löytyi onneksi valmiina riittävän pitkät ja oikean malliset housut. Plastronin kanssa olikin sitten taas oma säätämisensä mutta päädyttiin lopulta teetättämään sellainen, jotta saadaan juuri oikean värinen ja mallinen rätti miehelle kaulaan. Jääpähän Sulhollekin sitten joku muisto hääpäivästä - jos ei esim. vaimoa lasketa mukaan.

 

Hähää, oman puvun pidän piilossa ja Sulhon vaatteet esittelen koko maailmalle, hähää! Rätti kaulassa mallaa vaan plastronin väriä ja taskuliinakin lähtee tietty pois kun sulhasella nyt vaan kuuluu olla viehe. Ai joo ja kengätkin pitäis olla mattaa eikä kiiltoa.

Kuvittelin, että hulinaviikonloppujen jälkeen tämä olisi vihdoin rauhallisempi ja pääsisin ihan tositeolla taas miettimään hääasioita ja raapustelemaan tänne rauhassa mutta mitäpä vielä. Noiden pukujen sovitusten lisäksi olen auttanut kaverin muutossa, jynssännyt kämppää (oli muuten aika sotku kun noilla kahdella pörrömönkiäisellä on karvanlähtöaika), skypettänyt Japanissa asuvan ystäväni kanssa, tehnyt vähän töitä, uskaltautunut Hulluille päiville ja juossut kultasepänliikkeissä etsimässä Sulholle kelloa. Oli tarkoitus jossain välissä urheillakin mutta puhti loppui kesken.

 

Onneksi ihan tyhjin vatsoin ei tätä kaikkea tarvinnut tehdä. Käytettiin nimittäin eilen kihlajaislahjaksi saamamme Farangin lahjakortti ja käytiin kiskaisemassa thaityyliset fine dining -maistelumenusetit viineineen. Rakastan tofua ja sitä olisin voinut yhden annoksen sijasta syödä vaikka kokonaisen menun verran. Kaiken kaikkiaan hyvää oli mutta juteltiin jälkikäteen Sulhon kanssa, että about samoja makuja saa vähän edukkaammistakin thaikkupaikoista Helsingissä.

  

Tätä syötiin. Tulipas taas nälkä.



Omnom. Drinksujen nimet oli osuvasti Ping Pong ja Lady Boi,

 

Nyt taidan linnoittautua loppuillaksi sohvalle salamurhahommiin. Onneksi tuleva työviikko on vain nelipäiväinen! Pääsiäisenä olisi tarkoitus vihdoin kokeilla suodatinpaperiruusujen tekemistä. En todellakaan ole mikään askarteluihminen, joten jännityksellä odotan, mitä siitä tulee. Sulho on omaksi onnekseen töissä, joten miespolo säästyy toivottavasti pahimmilta askarteluturhautumisilta...

Shoes made for walking (down the aisle)

Sain tällä viikolla tekstiviestin, joka olisi varmasti saanut keskivertomorsiamen kiljumaan riemusta. Oma reaktioni oli riemun sijasta lähempänä paniikkia. Pukuni on nimittäin saapunut liikkeeseen, noin kaksi kuukautta aiemmin ilmoitettua aiemmin. Sovitukseen tarvitsee tietenkin mukaan sekä kengät että alusvaatteet, eikä minulla ollut viestin saapuessa kuin epämääräinen ajatus kummistakaan. Aikamuoto (ja postauksen otsikko) taitavat kieliä, että ainakin kenkäongelma on ratkennut.

 

Haaveilin aiemmin sipsuttelevani hääpäivänämme Minna Parikan kengissä. Ehdin jopa saada pienen pakkomielteen harmaista Angora-mallin söpöläisistä, joita ei vaan yksinkertaisesti saa enää mistään. Nettikauppoja selatessa eteen sattuivat myös mustavalkoiset Catulat, jotka olisivat olleet lähes täydelliset. Poistuva malli ilmeisesti sekin, joten kokoja ei vaan enää löytynyt. 

Kuva

 

Kuva

 Parin päivän tuskaisan nettikauppaselailun jälkeen päädyin lopulta äitini kanssa ihan liveshoppailemaan kenkiä. Puoli tuntia urakan aloittamisen jälkeen kävelin ulos Fredalla sijaitsevasta ihanasta Red Shoe -liikkeestä kenkäkassia kantaen.

 

 

Enpä olisi uskonut ikinä hankkivani noin paljon kultaan taittavia saati teräväkärkisiä kenkiä mutta nämä ovat ihan uskomattoman sievät! Ja ennen kaikkea ihanan pehmeät jalassa. Voi olla, että yritän ujuttaa tuota samaa sävyä muuallekin, sillä se on itse asiassa huomattavasti parempi esimerkiksi mekkoni kanssa kuin kylmä hopeanharmaa.

 

Onnistuneista kenkäkaupoista innostuneena päätin ryhtyä hieman uhkarohkeaksi. Rokkityttö Monika pohdiskeli tällä viikolla blogissaan  ihanien vaaleanpunaisten macaronsien valmistamista. Vaikka itse sanonkin, olen aika hyvä tekemään marenkia ja jostain syystä kuvittelin, ettei noiden manteliherkkujen tekeminen voi sen kummempaa olla. Noooh....

 

 

Kuva

Ostin mantelijauhoa sen verran reippaasti, että täytynee jatkaa harjoittelua. On tässä vielä syyskuuhun aikaa. ;)

Pitopalvelun valinta

Terveisiä jostain Alppien yltä! Mahtavaa kun nykyään onnistuu blogin päivittäminenkin lentokoneesta käsin. ;) Ajattelin rustailla nyt vihdoin kasaan jo aiemmin aloittamani catering-postauksen. Aika pitkä teksti tulossa, yrittäkää kestää!

Sulho on koko seurustelumme ajan painottanut, ettei halua isoja häitä. Itse olen ollut hieman eri kannalla, sillä haluaisin juhliimme sekä sukulaisia että ystäviä. Koska päädyimme järjestämään häät melko lyhyellä varoitusajalla, jouduin jo ihan budjettisyistä joustamaan ja puristamaan vieraslistan noin 50 henkeen, joka sisältää lähimmät ystävät ja lähisukulaiset eli vanhemmat, sisarukset sekä isovanhemmat. Vähän pelottaa jo kuinka ilmoittaa asia sukulaisille mutta siitä lisää joku toinen kerta.

Saatuamme tilan varattua aloitin pitopalveluiden kilpailutuksen. Suurin osa vastasi nopeasta noin vuorokauden sisällä pyynnön lähettämisestä mutta osaa joutui odottelemaan. Joidenkin yritysten sivuilla olevissa lomakkeissa oli myös kohta, johon sai laittaa toiveen siitä mihin mennessä tarjouksen haluaa sähköpostiinsa. Olisi ehkä vain reippaasti pitänyt laittaa vastausajaksi pari päivää viikon sijasta, sillä pyyntöjä tuli läheteltyä liukuhihnataktiikalla ja ehdinkin melko nopeasti unohtaa minkä verran olin aikaa millekin yritykselle antanut.  

Mitään ihan mielettömiä kriteereitä minulla ei lähtökohtaisesti ollut, sillä:



...ja Sulhoa kans! Kuva

En mene eri firmojen kustannusarvioihin sen tarkemmin, sillä tarjoukset ovat usein tapauskohtauksia. Yhteenvetona voisin sanoa, että kaikkien tähän listaamieni tarjoukset Flow cateringia lukuun ottamatta osuivat välille 45e-65e/henkilö sisältäen sekä henkilökunnan, astiat että kuljetukset Suomenlinnaan. Suurin osa yrityksistä antoi tarjouksen, jossa kustannukset oli eritelty per henkilö, joten Excelin pyörittelyltä (jonka muuten Sulho hoiti omatoimisesti <3) ei voinut välttyä.

Sweet Pepper

Vastaus tuli nopeasti vielä samana päivänä tarjouspyynnön lähettämisestä mutta valitettavasti heidän varauskalenterinsa oli jo täynnä kyseisen päivän kohdalta. Tämän olisi itse asiassa voinut päätellä, sillä Sulho oli juhlapaikkaa etsiessämme ottanut yhteyttä Sweet Pepperiin heidän juhlatilaansa Soutupaviljonkia koskien ja tilassa tosiaan oli jo varaus...

Hima & Sali

Nopea vastaus mutta edellisen tavoin jo varattu toivomanamme päivänä. Hima & Sali olisi voinut olla myös mielenkiintoinen juhlapaikka, jos teollisuusmiljöö sattuu nappaamaan.

Soupster

Nopea ja ystävällinen vastaus. Muutama menuehdotus, jotka ovat muokattavissa mieleisiksi. Mukavaa erityisesti, että alkupalat ja pääruoat olivat täysin erillisinä menuina, joita voi yhdistellä mielensä mukaan. Olivat myös laskeneet alustavan kustannusarvion, joka tosin oli hieman harhaanjohtava, sillä siinä ei oltu huomioitu sitä, että juhlamme on lauantaina, mikä vaikuttaa henkilökunnan kustannuksiin ja astioiden kuljetuskustannuksiin. Astiat tulevat erillisen vuokrausfirman kautta ja olisivat olleet mielestäni melko kalliit. Käsittääkseni ne olisi ollut mahdollista vuokrata myös itse mutta eiköhän tässä ole jo tarpeeksi liikkuvia osasia muutenkin.

Fannyssa ja Dylanissa useasti brunssilla käyneenä Soupsterin oli yksi ennakkosuosikeistani. Valitettavasti se oli myös kallein vaihtoehto siitä huolimatta, että olisimme valinneet edullisimmat menuvaihtoehdot.

 

Flow Catering

Nopea vastaus täältäkin. Eivät osallistu tarjouskilpailuihin, minkä tiedon bongasinkin jostain hääblogista jälkeenpäin. Antoivat kyllä arvion häämenun kustannuksista per henkilö mutta se oli mielestäni melko kallis, joten Flow putosi listalta melko nopeasti.

 

Spoontrading

Jälleen nopea vastaus. Vain yksi menuehdotus, joka tosin näytti ihan hyvältä. Saamistamme tarjouksista toisiksi halvin.

 

Soda Catering

Vastausta sai odotella muutaman päivän mutta Sulhon soitettua Sodaan saimme tarjouksen vielä saman päivän aikana. Etuna tässä firmassa olisi ollut sijainti Suomenlinnassa, minkä ansiosta catering olisi todennäköisesti voinut olla tarvittaessa paikalla juhlien loppuun asti ilman huolta lauttaan ehtimisestä. Isona miinuksena se, ettei tarjoukseen ollut laskettu mukaan kakkua. Toisaalta viestissä oli mainittu Sodan kaksi yhteystyökonditoriaa, Konditoria pH7 ja Patisserie Teemu ja Markus, joten kakun hinnan lisääminen ei ollut kovin suuri lisäurakka Excel-rumbaan. Menua mahdollisuus muokata mieleiseksi ja mahdollisuus saada apua muiden palveluiden, kuten vesibussikuljetuksien ja kukkien, järjestämisessä.

 

Bastion Catering

Osaan tarjouspyyntö lomakkeista pyydettiin laittamaan päivämäärä, johon mennessä tarjouksen toivotaan olevan perillä. Kun tarjousta ei alkanut kuulua parin päivän sisällä käskytin Sulhon soittamaan Bastion Cateringiin, josta kerrottiin että se on kyllä tulossa mutta he eivät olleet pitäneet kiirettä, sillä olin antanut viikon verran vastausaikaa... Bastion Cateringin etuna olisi niin ikään sijainti Suokissa. Heiltä on myös mahdollista saada ns. sormukset käteen -paketti, joka sisältää suurin piirtein kaiken tilavarauksista koristeluun ja paperituotteiden suunnitteluun. Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto mutta taidan olla liian kontrollifriikki sellaiseen.  

 

Pitopalvelu Hupli

Huplia on kehuttu sekä blogeissa että foorumeilla enkä tarjouksen perusteella ihmettele miksi. Sain erikseen menuehdotukset sekä infoa suunnittelupalaverista, joka onnistuu joko naamatusten tai puhelimen välityksellä. Puhelinpalaverin valitseville kokonaishinta on hieman halvempi, mikä on tietenkin hyvä vaihtoehto, jos (ja kun) budjetti sattuu olemaan tiukka. Myös Huplilla menun muokkaaminen mieleiseksi onnistuu. Erityisenä plussana myös se, että sain könttätarjouksen, joka sisälsi suurin piirtein kaiken tarvittavan eikä kustannuksia tarvinnut alkaa itse excelöimään. Toisaalta menuihin kuuluvat (kerma)kakkuvaihtoehdot eivät oikein miellyttäneet ja mieluisammista olisi pitänytkin sitten maksaa lisähintaa.

 

Ateriax

Nopeat, ystävälliset ja palveluhenkiset vastaukset kyselyihin. Tarjous hieman persoonaton, sillä samat tiedot löytyvät myös Ateriaxin sivuilta. Toisaalta erityisenä plussana mahdollisuus osallistua tasting-tilaisuuteen, jossa menut pääsee testaamaan etukäteen. Lisäksi myös kakkua (joka tulee muuteen edelläkin mainitusta Konditoria pH7:stä) on mahdollista kokeilla etukäteen ja Ateriax tarjoaa nettisivujensa mukaan kaksi maisteluleivosta ilmaiseksi. Kaiken tämän jälkeen tuntui hieman oudolta, että kyseessä on kaikkein edullisin vaihtoehto. Voiko halvalla saada hyvää? Googlailin hieman ja mielipiteitä Ateriaxista oli sekä puolesta että vastaan. Alkuruokia oli kehuttu erityisesti mutta pääruoat eivät olleet kaikkia miellyttäneet. Myös henkilökunta ja pöytäliinojen kunto olivat saaneet jonkin verran risuja. Suurin osa kommenteista oli kuitenkin muutamia vuosia vanhoja, joten niiden perusteella on hankala sanoa mitään nykytilanteesta.

Picantina Food Oy
Picantinasta oli meidän hääpäivämme ehditty jo myymään, joten emme saaneet heiltä tarjousta. Erityisen harmillista, sillä vastausviestien perusteella henkikökunta vaikutti todella symppikseltä!

Suomenlinnan Panimo
Olin jo ehtinyt untohtaa koko catering-rumban kun sähkäpostiini tipahti tällä viikolla tarjous Suomenlinnan Panimolta. Noh, pitopalvelu on kuitenkin jo valittu ja varattu emmekä taida lähteä sitä vaihtamaan.

Valintamme kohdistui lopulta (ei lainkaan yllättäen) Ateriaxiin siitäkin huolimatta, että kyseinen lafka on saanut hieman runtua internetin syövereissä. Menua pääsee kuitenkin maistelemaan etukäteen ja se on muokattavissa mieleiseksi, joten en ole kovin huolissani siitä, että juhlissamme olisi tarjolla huonoa ruokaa. Lisäksi erityisen hyvän vaikutuksen teki se, että kysellessäni mahdollisuuksia muista iltapalavaihtoehdoista kuin sivuilla mainitut salaatit ja piiraat vastaus tuli nopeasti ja kaikki käy -asenteella varustettuna. Mahtavaa!

Jos tätä sattuu lukemaan joku, jolla on kokemuksia Ateriaxista suuntaan tai toiseen niin näpynäpy kommenttia tulemaan! :)